Viime aikoina useat bloggaajat ja somevaikuttajat on jäänyt kiinni kuvien muokkaamisesta. Vaikka upeat kuvat vievätkin mennessään, uskon, että kuvien muokkaaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Vähän silottelua siellä, vähän tasoittelua tuolla.

Bloggaajien menestys rakentuu uskottavuuden, luotettavuuden, seuraajien, jakojen ja kommenttien varaan. Vuosien bloggaamisen jälkeen näitä voi pitää itsestäänselvyytenä ja kuvitella, että voi tehdä mitä ikinä haluaa – kärsimättä seurauksista.

Mutta mitä tapahtuu, jos bloggaaja alkaa ”värittämään” kirjoittamaansa sisältöä? Miten lukijat voivat uskoa bloggaajan mielipidettä? Miten suuria vaikutuksia sillä on muihin bloggaajiin, jos yksi tai useampi jää kiinni sisällön ”värittämisestä”?

On helppo ajatella, että sisällön värittämisestä ei voi jäädä kiinni, jos lukija ei ole ollut itse henkilökohtaisesti paikalla. Mutta joskus tarinankerronta voi mennä niin överiksi, että sitä on jo vaikea uskoa.

Otetaan esimerkiksi Tuijan matka Barcelonaan. En väitä tai syytä Tuijaa tekstin värittämisestä, mutta lukiessani Tuijan postauksen, aloin väistämättä miettimään, kuinka uskottavaa on varata hotelli 900 km päästä varsinaisesta matkakohteesta?

Lomasta tuli upea ja bloggaaja sai kirjoitettua mielenkiintoisen postauksen ja uteliaisuutta herättävän otsikon. Postausta on varmasti luettu paljon. Tavoite saavutettu. Mutta…

Missä menee raja ”oikean” ja ”väärän” sisällön värittämisen välillä?

Okei. Jokainen venyttää sääntöjä vähän. Kuten kirjoitin tässä postauksessa, teen sitä aika ajoin itsekin (kohta 12 😉 )

Itse asiassa sain aikoinaan jopa palautetta siitä, että olen ”liian tarkka”. Olin kirjoittanut erään tuotteen myyntisivun ja henkilö, joka vieraili sivulla, lähetti minulle sähköpostia. Henkilö kirjoitti, että ”mies ei ikinä kirjoittaisi ’6,5 vuotta’ vaan ’lähes 10 vuotta’…

Bloggaajina meillä on kuitenkin vastuu kirjoittaa avoimesti ja rehellisesti. Lukijoilla on oikeus kuulla meidän mielipiteemme ja luottaa  siihen, että se, mitä kirjoitamme on totuus.

Jos lähdemme värittämään sisältöä esimerkiksi tuotesuosittelun tai yritysyhteistyön kohdalla, voimme tuhota paitsi oman uskottavuuden ja luotettavuuden myös yrityksen ja tuotteen. Seuraukset voivat olla todella massiivisia ja kauaskantoisia.

Tämä on iso riski varsinkin siinä tilanteessa, että sisältöjä on väritetty silloin tällöin pikkuhiljaa. Luottamus siihen, että ”en jää tästä koskaan kiinni” kasvaa, riskejä otetaan enemmän ja enemmän.

Bloggaajalle mielenkiinnoton sisältö on kuolinisku. Jos ketään ei kiinnosta mitä kirjoitat, miksi edes blogata? Mutta miten sisällöstä saa mielenkiintoista ilman värittämistä?

Jos tuntuu, että sisältö ei ole ”riittävän mielenkiintoista” tässä on sinulle pieni vinkki:

Kirjoita rehellisesti ja avoimesti kömmähdyksestä mutta käännä postauksen näkökulma lukijaan, auta lukijaa ja tee siitä opettavainen tarina. Tällä tavalla

  • et sorru epäeettisyyteen
  • näytät, että olet inhimillinen
  • teet virheitä
  • ja haluat auttaa muita välttämään samoja virheitä.

Uskottavuutesi ja luotettavuutesi kasvaa entisestään. Lukijat jakavat postauksiasi enemmän. He kommentoivat ahkerammin. Ja he palaavat yhä sitoutuneempina juuri sinun blogiisi.

Jos koet, että olet epävarma mielenkiintoisen blogitekstin kirjoittamisesta etkä halua lähteä värittämään sisältöä, hanki oma kappaleesi tiivistä e-oppaastani ”Näin kirjoitat sisältöä, joka luetaan yhdeltä istumalta”. Oppaassa on 31-sivua ja saat sen hintaan 11,90 € tästä.

Mitä mieltä sinä olet sisällön värittämisestä? Annatko bloggaajalle anteeksi, jos hän jää siitä kiinni?