Digiyrittäjän pahin painajainen. Sivustolla pojottaa iloisesti ”Page Coming Soon” ja kun yrität kirjautua sivustolle, ”System Error…” rävähtää näytölle. Kahden kuukauden, lähes 12 tuntisten työpäivien työ. Missä se on?

Tämä on tarina oikeasta elämästä ja digiyrittäjän arjesta sekä todellisista Arjen Sankareista.

Olin juuri kirjoittanut neljä tuntia blogiartikkelia ja laitoin sen menemään eteenpäin. Artikkeli käsitteli ajankohtaista asiaa eli veroilmoitusta, joka jokaiselle tipahtaa postiluukusta näinä päivinä. Artikkelin julkaisun jälkeen päätin tehdä hieman muita töitä ja palata sorvin ääreen jälleen illalla.

Jossain vaiheessa iltaa päätin käydä katsomassa, miten paljon artikkelini on saanut lukukertoja. Järkytyksen määrää ei voi sanoin kuvailla, kun etusivulla lukee teksti ”Page Coming Soon”. Admin-kirjautuminen ei onnistu, osoiterakenne on jotain täysin käsittämätöntä. Mitä on tapahtunut?

Kirjauduin sisään Bluehostin sivuille selvittääkseni missä ongelma on. Testaan muut Bluehostin tilillä olevat sivustoni, ne toimivat normaalisti. Sitten törmään ongelmaan: tiiakonttinen.fi sivustoa ei löydy mistään. En löydä backuppeja, en asennusta, en mitään.

Paniikki. Kahden kuukauden työ, 720 tunnin työ on haihtunut savuna ilmaan.

Oma osaaminen tietotekniikan kanssa päättyi siihen. Koska en löytänyt backuppeja, minulla ei ollut aavistustakaan, mitä tehdä seuraavaksi. Tunnin panikoinnin jälkeen laitoin mesellä viestiä Laurille. Auta!

Jälkeenpäin on ihailtavaa huomata Laurin tapa toimia. Ensin rauhoitetaan tilanne, luodaan uskoa ja luottamusta siihen, että kaikki järjestyy, mietitään millaisia vaihtoehtoja on käsillä, lopetetaan negatiivinen ajattelu, koska se ei vie tilannetta eteenpäin ja sen jälkeen lähdetään etsimään henkilö, joka voi auttaa. Lauri on valmis jopa soittamaan Jenkkilään, jotta asia saadaan selvitettyä Bluehostin kanssa. En suostu siihen, sillä en voi sallia ystäväni soittavan kallista puhelua maailman toiselle laidalle. Mikä on seuraava vaihtoehto?

Laurin ystäväpiiri on onneksi laaja. Sieltä löytyy Pasi, johon minäkin tutustuin viime syksynä Uuden Ajan Markkinointiseminaarissa. On perjantai-ilta klo 20, kun Laurilta tulee viesti, että Pasi auttaa, kunhan ehtii työkoneensa ääreen.

Tähän mennessä sivusto on ollut alhaalla jo useamman tunnin. Voisin sanoa, että olo on ihmeen rauhallinen. Normaalisti tässä tilanteessa hyppisin jo seinille mutta jostain syystä tämä takapakki ei saa minua pois tolaltaan.

Vihdoin Pasilta tulee viestiä. Eiköhän katsota mikä tilanne on. Ennuste ei ole hyvä mutta toivoa on, pidetään nyt vaan kaikki peukut pystyssä. Koko tämän prosessin aikana eniten harmitti ne 5 artikkelia, jotka olin ehtinyt kirjoittaa julkaisuvalmiiksi. Jälkiviisaana on helppo olla ja sanoa, että olisi kannattanut kirjoittaa ne ensin tekstinkäsittelyohjelmalla ja vasta sitten siirtää blogiin, mutta…

Ensimmäisenä yllättää Lauri. Hän laittaa minulle viestiä ja kertoo, että oli unohtanut oman selaimensa auki, selaimen, jossa on mun viimeisin artikkeli. Copy + paste messengeriin ja Lähetä. Vitsi sitä kiitollisuuden tunnetta, joka sillä hetkellä purskahti pintaan.

Muutaman minuutin päästä Pasilta tulee mesellä sivuston osoite. Kaikki kunnossa! Sivusto palautettu.

Kello on melkein puoliyö. En voi edelleenkään uskoa, että joku käytti perjantai-iltansa minun sivustoni palauttamiseen. Lasku, jonka saan maksettavaksi, maksan suurella kiitollisuudella. Se on kuitenkin pieni hinta 720 työtunnin rinnalla.

Tarinan opetukset?

1. Kaikkea elämässä ei voi hallita. On hyvin mahdollista, että itse aiheutin itselleni tämän harmin vaikken vieläkään ymmärrä miten olisin voinut sen tehdä.

2. Tosiystävät seisovat rinnallasi ja pitävät huolen, että fokus pysyy oikeassa asiassa etkä lähde ajautumaan väärään suuntaan. Laurin kanssa vietetty aika puhelimessa auttoi oivaltamaan paljon muutakin itsestäni tämän prosessin aikana.

3. Vaikka tilanne näyttää katastrofaaliselta, aina on olemassa mahdollisuus, että asiat selviävät. Mietin tuona aikana, kun en itse pystynyt tekemään mitään, että asennanko sivuston uudelleen ja aloitan alusta. Onneksi en sitä tehnyt vaan maltoin odottaa lopullista tietoa sivuston tilasta.

4. Rakastan tätä työtä yli kaiken. Vaikka 720 tunnin työn menetys olisikin tuntunut karmaisevalta, olisin ollut valmis tekemään kaiken uudelleen.

5. Elämä koettelee. Se testaa, olemmeko oikeasti valmiita tekemään mitä tahansa saavuttaaksemme sen, mistä unelmoimme. Minä olen. Ensimmäistä kertaa elämäni aikana pettymys ja takapakki ei suistanut minua raiteiltaan, niin kuin se teki vielä pari kuukautta sitten. Edistystä =)

6. Ota backupin backupin backupit.

7. Etsi ympärillesi ihmisiä, jotka tietävät enemmän kuin sinä itse. Heistä voi olla matkan varrella todella paljon apua ja he voivat pelastaa päiväsi monta kertaa.

En voi sanoin kuvailla sitä kiitollisuuden tunnetta, jota tunnen Pasia ja Lauria kohtaan. Siinä on mun Arjen Sankarit!